Talvi

Joplinin talvi alkoi sitten eilen. Lauantaina puhalteli viela kevaiset tuulet ja lampomittari naytti +20 Celsiusta, mutta eilen alkoi olla jo uudet tuulet ja mittari painui nollaan. Jaamyrskya ja lunta ei sentaan viela nahty. Talven kuitenkin pitaisi olla taas piakkoin ohi ja viikonloppuna elohopea saattaa hivuttautua jalleen 20 asteen korville mika ainakin Nationaleja ajatellen kuulostaa enemman kuin mainiolta kun Evanvillehan tuossa naapurissa yhdeksan tunnin ajomatkan paassa on. Tuo ajomatka on normisetti paikallisella mittakaavalla ja verrattavissa Suomessa ajoon Porvoo-Helsinki.

Flotrackki tarjoilee ennakkoa kakkosdivarin mestiksista kotisivuillaan
http://www.flotrack.org/articles/view/1551-2009-dii-xc-national-championship-preview.


Ja muistetaan viela etta edelleenkaan kakkosdivari ei ole mikaan ykkosdivarin esiaste tai farmisarja, eika sielta voida myoskaan nousta ykkoseen vaikka kuinka sarjaa dominoisi. Joten myoskaan "Joplinin Aurinkokuningasta" Tomppa "Tami" Rutledgea ei kyseisesta asiasta tuomareille nahda vaahtoamassa. Monesta muusta asiasta mies varmasti tana viikonloppuna tulee muistuttamaan. Viime vuonna Coach kuulemma oli jo pakettiautossa istuskelemassa ensimmaisen maen jalkeen kun tiesi etta kisa meidan kohdalta oli ohi jo siina vaiheessa. Ja kun tultiin maaliin oli jo suurin osa ratamerkeista keratty pois. Lahella oli ettei myohastytty kyydista kun lahdettiin kaasuttelemaan kisapaikalta pois. Tosin tytoilla oli juoksu viela meidan jalkeen joten ainakin ratamerkkiosa oli puhdasta legendaa.

Missouri Southern on talla hetkella rankattuna yhdeksanneksi divarissa. Koko kauden ajan ollaan hivuttauduttu kohti karkea ja Coach odottaakin meilta nousua kahdeksan parhaan joukkoon, myos top 4:aan sijoittuminen vilahtelee puheissa yhta usein kun kortit tietokoneen pasianssiruudulla Tompan raataessa paivittaista tyopuhdettaan. Adams State on jalleen kerran ykkossuosikki ja olisi suosikkien joukossa myos 1-divarin karkeloissa. Heilla on pakka niin hyvin koossa etta edes kolmoisvoitto ei olisi mahdoton. Meidat tullaan nappijuoksuilla loytamaan jostain 40. sijan korvilta eli taistelemassa paikoista arvostettuun All-American titteliin (40 parasta). Viime vuonnahan Jarkko mallaili meista keulilla sijalla 114. Ja me muut hyvassa tuntumassa jossain 130. nurkilla. Joten tuosta ei ole kuin suunta ylospain.

Viimeistely kilpailuun on nayttanyt viime viikon makitreenin jalkeen suunnilleen talta..Kevytta muina paivina paitsi lauantaina jolloin 1x maili maastossa (4.51) palautusta 5' ja radalle (800m: 2.19, 400m 67, 200m 29, 200m 29, 400m 65, 800m 2.12) palautuksella 200m holkka eli n. 1'20" ja tuon setin jalkeen viela yksi maili maastossa 4.48...kovimmat jerkut vetivat tuon 4.38. Mutta kun talven ensi puhallukset alkoivat palautuksen aikana juuri ennen tuota vetoa niin meikaa alkoi vahan jo kohmettamaan.

Ja Sunnuntaina oli tiedossa pitkaa lenkkia. Coach ilmoitti 1h15min-1h30min lenkin pituudeksi ja mina ja Jarkko paatettiin pyyhkia puolitoista tuntia. Muut juoksivat sekunnin tarkkuudella tuon minimimaaran ja seisoskelivat nyrpeina odottelemassa meidan hinkatessa koko maara. Eilen oli ohjelmassa kolmen mailin VK ja muut halusivat menna asfaltille joten meikalainen pyyhki maastoradalla yksikseni. Toisin kuin Amerikkalaisille tuo yksin treenaminen ei ole Suomalaisille koskaan ollut mikaan ongelma.